Aktiivimalli – miten se minua kohtelisi?

Miten pystyisin itse täyttämään aktiivimallin aktiivisuusvaatimukset, vähintään 18 tuntia työtä, 5 päivää työllistämistä edistäviä palveluita tai tuloa yritystoiminnasta, jos olisin työtön työnhakija? Minulla on korkeakoulututkinto. Olen toiminut pidempään samalla toimialalla, josta viimeiset vuodet esimiestehtävissä. Asun pääkaupunkiseudulla, jossa minulla on perhe, joten muuttaminen täältä muualle Suomeen ei välttämättä olisi helppoa tai edes mahdollista.

Osa-aikatyön saaminen koulutuksellani ja työkokemuksellani ei ole kovinkaan todennäköistä. Lakimiestä harvoin palkataan osittaiselle työajalle. Tällaista työtä ei vain työmarkkinoilla ole. Suomen työmarkkinat ovat vielä kovin jäykät esimerkiksi verrattuna Ruotsiin taikka Tanskaan, johon mallin käytännön kokemuksissa useinkin viitataan. Meillä ei tietyillä aloilla palkata lyhytaikaisiin projekteihin tai osa-aikatyöhön.

Voisin yrittää työllistyä toiselle alalle. Tämän mahdollisuuden hallitus katsoo vähentävän mallin epätasa-arvoa. Totuus työelämästä kuitenkin on, että tietyllä koulutustaustalla ja työkokemuksella on melko mahdoton saada kovin erilaista työtä, ainakaan ilman uudelleenkouluttautumista. Työhönottotilanteissa meillä on vielä paljon ennakkoluuloja pätevyydestä, urautumisesta ja uuden oppimisesta. Luulenpa, ettei minun olisi helppoa saada täysin muulta alalta työtä. En usko, että minua palkattaisiin esimerkiksi palvelualalle.

No, sitten TE-toimistoon ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Pystyisinkö osoittamaan aktiivisuuttani sitä kautta? Koska minulla on jo tietty määrä koulutusta ja työkokemusta, en ole TE-palveluissa kovinkaan korkealla palveluihin valikoitumassa. Voisin varmasti päästä lyhyelle työnhakukurssille, mutta tämän enempää en usko palveluista kuulevani.  Tässä voisi olla mahdollisuuksia – tosin ehkä vain yhdelle aktiivisuuden seurantajaksolle.

Sitten minulla onkin ainoastaan mahdollisuus miettiä yritystoimintaa.  Minulla olisi 65 päivää aikaa aloittaa yritystoiminta; ideoida yritystä, hoitaa aloittamiseen liittyvät viranomaistoimet, hakea asiakkaita ja rahoitusta sekä tehdä itse työtä. Lisäksi malli edellyttää yritystoiminnasta tuloa. Yrittäjänä toimimista ei vielä aktiivisuudeksi laskettaisi. Selvää on, että menisi melko pitkä aika ennen kuin voisin laskea itselleni tuloa perustamiskustannusten jälkeen. Tämäkin edellyttäisi sitä, että minulla olisi toimiva liikeidea.

Näyttäisi siltä, etten aktiivimallin mukaan olisi ollut riittävän aktiivinen työnhakija. Uskon, että toimisin itse kuitenkin erittäin aktiivisesti työllistyäkseni; hakisin työtä. Väitän, että näin myös suurin osa työttömistä tekee. Tätä ei kuitenkaan lasketa millään tavoin mallissa heidän hyväkseen, vaan monista työhakemuksista, hakuprosesseista ja itsenäisistä yhteydenotoista työnantajiin huolimatta heidän työttömyyspäivärahansa määrää lasketaan. Näin, vaikka he ovat tehneet kaiken omissa käsissään olevan työllistyäkseen ja toimiakseen aktiivisen työnhakijan tavoin.

Aktiivisempi työttömyysturva on ajatuksena erittäin kannatettava, mutta kaikkia työnhakijoita ei aktivoida samalla tavoin. Tarvitsemme enemmän tukea työllistämiseen ja lisärahoitusta palveluihin. Aktiivimalli ei takaa työnhakijoillemme yhtään enempää apua työllistymiseen, vaan ainoastaan keppiä. Lisäksi malli on erittäin epäoikeudenmukainen, koska se kohtelee eri asemassa ja eri puolella Suomea asuvia kovin eri tavoin.

5 kommenttia aiheeseen “Aktiivimalli – miten se minua kohtelisi?”

  1. Hei
    Samassa veneessä keikutaan. Olen korkeakoulutettu Sote-alan pitkänlinjan puurtaja. Työkokemusvuosia on 37 vuotta yhteensä. Olen viimeiset 10 vuotta tehnyt pätkäluonteisia Sote-alan esimiestehtäviä, lähtenyt kotoa pois työn johdosta. Kotikaupungin työllisyystilanne on todella nihkeää ja ikärasismi vaivaa eli kun ikää on 50 ++. Työtä pitäisi tehdä noin 10 vuotta vielä ja työkunto on loistava. MIkähän tätä meidän maatamme vaivaa, halutaan alistaa osaajat, korkeakoulututetut ammattitaitoiset ihmiset tuonne luukuille, virastobyrokratiaan ym. Unohdetaan kannustaminen, tsemppaaminen, uusiutuminen ja innovatiivisuus sekä luontaiset taipumukset.

    En jaksa ajella pitkin maakuntia, kämpätä, kuluttaa aikaa ajamiseen maanteillä, olla alttiina liikenneonnettomuuksille työhön mennessäni. Se on raskasta ja kuluttavaa, olla kaukana kotoaan jossakin pikku kämpässä illat. Työ ei ole niin arvokasta kuitenkaan, että terveys menisi. Palkkataso Sote-alalla on naurettava, vaikka vastuuta on paljon: potilaat/asiakkaat, työntekijät, talous jne..jne.
    MIhinikähän tämä työelämämme on menossa?

    yt : korkeakoulutettu Sotelainen

  2. ”Osa-aikatyön saaminen koulutuksellani ja työkokemuksellani ei ole kovinkaan todennäköistä. Lakimiestä harvoin palkataan osittaiselle työajalle. Tällaista työtä ei vain työmarkkinoilla ole. ”

    Kyllä se aika todennäköistä kuitenkin taitaa olla, että esimerkiksi sinun koulutuksellasi ja työkokemuksellasi voisi saada työtä edes sen verran 65 päivän työttömyysjakson aikana työtä etsiessä, että aktiivisuusmallin ehdot täyttyisivät. Tässä vain yksi esimerkki lukuisista vaihtoehdoista. Voisit työksesi esimerkiksi kirjoitella 3 yllä olevan blogin tapaista kirjoitusta kuukaudessa maksua vastaan sopiviin medioihin, ja täyttää vaikka sitä kautta aktiivimallin työllistymisvaatimukset (vähintään 240 euroa tuloa kuukaudessa). Yrityksen rekisteröintiin ei tarvitsisi käyttää edes aikaa, jolloin siihen liittyviä viranomaistoimiakaan ei tarvitse tehdä, koska aktiivimallin ehdot voi täyttää kaiketi freelancerina ilman yritystäkin.

    Se lienee totta, että lakimiehiä harvoin palkataan osittaiselle työajalle. Mutta on ilmeisesti niinkin, että lakimiehiä ei ihan hirveästi työttöminä ole, joita voisi edes aktiivimallin kautta aktivoida töihin. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Lakimiesten työttömyyskassan jäsenmaksu on vain 53 euroa vuodessa, eli kolmanneksen alempi kuin esimerkiksi IAET:llä.

    Aktiivimallissa on kohtia, jotka kaipaavat kehittämistä. On ihmisiä, joiden on ihan oikeasti vaikea täyttää aktiivimallin ehdot esimerkiksi sairaudesta tai jostain muusta syystä johtuen. Veikkaan, että jos yllä olevan blogin kirjoittaja alkaisi aktiivisesti hakemaan töitä, hän onnistuisi saamaan 65 päivässä ainakin jotain töitä.

    1. Kiitos kommentistasi.
      Kirjoituksellani halusin tuoda esille aktiivimallin epäoikeudenmukaisuutta. Eri tilanteessa olevilla, eri-ikäisillä ja eri puolella Suomea asuvilla työttömillä on kovin erilaiset mahdollisuudet täyttää mallin vaatima aktiivisuus, vaikka he näin haluaisivatkin. Kuten kirjoitit esimerkiksi sairaus voi vaikuttaa työllistymiseen paljon kuten myös koulutustausta ja työkokemus. Onko oikein, että henkilön ns. perustoimeentulosta leikataan, vaikka hän ei itse pysty tilanteeseensa vaikuttamaan?
      Itse en työssäni tunnista ajatusta ns. epäaktiivisesta työttömästä, vaan lähtökohtaisesti jäsenemme pyrkivät erittäin aktiivisesti työllistymään hakemalla työtä. En ole lainkaan varma, edesauttaako uusi aktivointimalli heitä työllistymään aiempaa paremmin taikka nopeammin. Nyt heille on tullut vain uusi keskittymisenaihe työnhaun lisäksi – aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus.

  3. On myös huomattava että mikäli työtön työnhakija tekee freelancer-pohjaisesti satunnaisesti työtä omilla työvälineillään, omissa tiloissaan ja ilman välitöntä työnjohtoa, hän muuttuu työvoimaviranomaisten luokittelussa yrittäjäksi, joka ”työllistyy omassa työssään”.

    Yrittäjäksi voidaan työvoimaviranomaisten taholta luokitella myös freelancer-työtä tekevä, jolla ei ole yritystä ja jolle työnantaja maksaa esim tuntiperusteisen palkan sotu-kuluineen.

    Yrittäjäksi katsottu työnhakija ei luonnollisesti ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

  4. Kiitokset ajankohtaisesta blogista. ”Samassa veneessä keikutaan” aiemmin kirjoittaneiden kanssa ja vieläpä ihan ”laitareunalla huojuen”. Olen 61-vuotias korkeakoulutettu, 38-vuoden työuran tehnyt sekä toiminut toimialallaan suoritus-, esimies- ja johtotehtävissä. Omassa elämäntilanteessani nykyisen aktiivimallin menettelyissä on kohdallani kysymys yksikertaisesti vain lisä leikkurista muine työttömyysturvan heikennyksiä koskevine uhkineen.

    Vuosikymmenien ajan olen jo toteuttanut näitä aktiivimallin toimia oma-aloitteisesti, ilman työttömyyspäiviä koko työurani ajan, hakeutumalla itse työ- ja virkasuhteisiin tehden vuosien aikana myös laajan maakuntakierroksen muuttoineen. Nyt olen siirtynyt viimeiseltä työnantajaltani (15,5 vuotta) ns. ”eläkeputkeen” työnantajan tuotannollista ja taloudellisista syistä sopuisasti, jotta nuoremmille työntekijöille jäisi edelleen tilaa jatkaa aloittelemiaan työuriaan työnantajalla.
    Tämän nykyisen eläkeputki-ratkaisuni piti olla inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti ajatellen kaikkien kannalta paras mahdollinen, mutta nyt nämä työttömyysturvan uuden aktiivimallin sanktiot näyttäisivät vievän pohjan koko järjestelyltä. Pitkän työuran tehneiltähän leikattiin jo työttömyysturvaa (1/2017) poistamalla oikeus saada automaattisesti korotettua päivärahaa 200 päivältä, mikä pienensi ansiosidonnaisen päivärahan suuruutta suoraan lähes 15 %. Tämä ei vielä riitä vaan nyt pitäisi päästä takaisin töihin, olipahan ne sitten mitä tahansa sekä pienemmällä palkalla ilman kokemuslisä, muutoin päivärahaa leikataan edelleen vajaa 5 %. Allekirjoittaneella on oikeus työttömyysturvaan (500+1–lisäpäiville), mutta säilyttääkseni tämän turvan minun on toimittava aktiivimallin vaatimalla tavalla eläkkeelle pääsyyn saakka (kunnes nuo 500+1 on kulunut) ja olisi ryhdyttävä aktiiviksi tilapäiseksi työntekijäksi. Näihin sanktioiviin menettelyvaateisiin ei oikeustaju enää oikein riitä, koska työttömyysturvanhan työntekijä on maksanut (ja työnantaja) jo ennakkoon työuransa aikana. On suoraan sanottuna turvaton olo.
    On totta, että meillä koulutetuilla ja pitkän työuran tehneillä on helpompi löytää aktiivisuustyöpäiviksi työtä sijaispankeista, mutta ketä ja mitä tilapäiseksi työvoimaksi paluu oikein palvelee? Toivotun lopputuloksen saavutettuani veisin samalla joltain nuoremmalta mahdollisuuden päästä kerryttämään arvokasta työkokemusta juuri näistä helpommista työllistymistilanteista. Työpaikat eivät voi mitenkään lisääntyä sillä, että työuran tehneet ja eläkkeelle siirtymässä olevat palaavat työpaikoille yhdeksi päiväksi kuukaudessa. Olen jo nyt viimeisen työnantajan sijaispankissa, jolla on työn tarjoamiseen velvoite, jos osaamistani ja koulutustani vastaavia työntekijähakutarpeita ilmenee. Eikö tämä jo olisi riittävä kohdallani ? Tämä muutoinkin kuvaa todellista alani työelämä- ja työllistymistilannetta, joten järkevästi ja mielekkäästi ajateltuna näen itseni vielä työelämässä ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseisessä työssä todellisuudessa tarvitaan osaamiseni kerryttänyttä koulutusta ja kokemusta.

    Ystävällisin terveisin

    tekniikan korkeakoulutettu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää samasta aiheesta