Kohti selkeämpää järjestelmää

Kela ja sosiaaliturvan uudistamista suunnitteleva Toimi-hanke avasivat viime keskiviikkona kyselyn, jossa selvitetään, miten sosiaalietuuksiin liittyvä byrokratia vaikeuttaa etuudensaajien elämää. Kyselyn tuloksia käytetään Toimi-hankkeessa. Jos sinulla on kokemusta etuuksien hakemisesta, käy täyttämästä kysely ja osallistu järjestelmän selkeyttämistyöhön!

Liian monimutkainen järjestelmä aiheuttaa (yleisen tuskastumisen ja mielipahan ohella) etuuksien alikäyttöä ja byrokratialoukkuja. Yhtäältä ihmiset eivät hae etuutta, koska se on liian vaikeaa ja toisaalta eivät uskalla ottaa töitä, koska pelkäävät muutoksen vaikutusta etuuteen. Lisäksi monimutkaisuus vähentää järjestelmän läpinäkyvyyttä, mikä on ongelma muun muassa etuuden hakijan oikeusturvan kannalta.

Monimutkaisuudelle on kuitenkin myös ymmärrettäviä syitä. Suomen työttömyysturvan vaikeaselkoisuus johtuu osin siitä, että järjestelmä pyrkii varmistamaan etuuden oikeudenmukaisen määräytymisen ja työn kannattavuuden mahdollisimman monessa tilanteessa. Tämä on tärkeää erityisesti ansiopäivärahan kohdalla, sillä melko korkeasta korvaustasosta johtuen kovin yksinkertainen etuuden laskutapa johtaisi helposti kannustinloukkuihin. Matalalla etuustasolla kannustaminen on helppoa. Kaikki työ kannattaa, koska etuudella ei elä.

Toinen perusteltu syy monimutkaisuudelle on se, että viime vuosina on toteutettu monia leikkauksia ja näitä leikkauksia on haluttu pehmentää. Esimerkiksi aktiivimalli muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, kun uusia (sinänsä hyviä) laajennuksia aktiivisuusedellytyksen täyttämiseen lisätään. Tämä loiventaa leikkauksen vaikutusta, mutta toisaalta tekee järjestelmästä entistä sekavamman.

Etuusjärjestelmää tulee ehdottomasti yksinkertaistaa ja selkeyttää. Toisinaan kuitenkin yksinkertaisuus synnyttää häviäjiä. Tämä on hyvä tunnistaa ja tuoda esiin. Valinta konkreettisessa tilanteessa yksinkertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden välillä ei ole helppo ja siihen tuskin on patenttiratkaisua. Yhdessä tilanteessa yksinkertaistamisesta aiheutuvat menetykset ovat pieniä ja yksinkertaisuus palvelee kokoisuutta paremmin. Toisessa voi kuitenkin olla niin, että liika yksinkertaistaminen alkaa syödä järjestelmän perustarkoitusta – oikeutta toimeentuloon ja huolenpitoon.

Mitkä sitten ovat niitä alueita, joissa työttömyysturvaa pitäisi ainakin selkeyttää? Tässä on minun listani:

  • Vuoden 2020 alussa työttömyyskassojen käyttöön tulevaan tulorekisteriin olisi valmistauduttava niin, että tulorekisterin tietoja voidaan käyttää ansiopäivärahaoikeuden määrittämiseen eikä etuuden hakijan tarvitsisi pääsääntöisesti toimittaa kassaan kuin hakemus. Tämä edellyttää muutosta ainakin työttömyysturvalakiin ja mahdollisesti myös hallintolakiin. Työajan seurannasta luovuttaisiin, palkanmäärittelyä yksinkertaistettaisiin ja kuulemismenettelystä luovuttaisiin tulorekisterin tietojen kohdalla.
  • Työttömyysturvatehtävien siirrossa vuonna 2021 olisi kauttaaltaan huomioitava asioinnin helppous. Rakenteilla oleva sähköinen asiointijärjestelmä on tässä keskeisessä roolissa. Lisäksi tehtävienjaon kassan ja maakunnan välillä on oltava selkeä, jotta henkilöä ei pomputeta luukulta toiselle.
  • Pää- ja sivutoimista yrittäjyyttä koskevaa säädäntöä olisi selkeytettävä niin, että yritystoimintaa harjoittava henkilö ymmärtää sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden välisen eron ja voi näin ennakoida toimiensa vaikutukset etuuden saamiselle. Ei voi olla niin, että henkilö ei tiedä mikä seuraamus toimeentulolle on mistäkin teosta. Tämä edellyttänee sekä selkeyden ja avoimuuden lisäämistä ohjeistukseen että luottamusta työttömään.
  • Työttömyysetuudella opiskelun tulisi olla helpompaa. Jos halutaan säilyttää TE-toimiston arvio tarpeesta omaehtoisille opinnoille, arvioitikriteerien selkeyttä, avoimuutta ja yhdenvertaisuutta tulisi vähintäänkin kehittää. Tällä hetkellä arviot näyttäytyvät työttömälle usein sattumanvaraisilta.
  • Työttömyysturvalaista tulisi karsia ne poikkeukset, joiden byrokratiahaitta on suurempi, kuin hyöty työttömälle tai yhteiskunnalle. Aktiivimalli. Sääestepäivät. Lomautettuja koskevat poikkeukset. Erityinen sovittelujakso. Onko näistä oikeasti enemmän hyötyä kuin haittaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää samasta aiheesta