Miten Universal Credit -yleistuki muuttaisi suomalaista sosiaaliturvaa?

OECD esitti helmikuussa Suomeen Britannian Universal Creditin kaltaista yleistukea. Myös ainakin Kokoomus, SDP ja KD ovat ehdottaneet yleistukea muistuttavia sosiaaliturvamalleja. Mitkä ovat Universal Creditin keskeiset erot suhteessa nykyiseen sosiaaliturvaan?

Britanniassa Universal Credit -yleistukeen yhdistettiin työttömyysturva (Job Seekers Allowance JSA), asumisen tuet (Housing Benefit), osa työkyvyttömien tuista (Income-related Employment and Support Allowance ESA), (hyvin rajattu) toimeentulotuki (Income Support) sekä työssäkäyvien pienituloisten ja lapsiperheiden verohelpotuksia (Child Tax Credit ja Working Tax Credit). OECD:n esittämässä mallissa yleistukeen yhdistettäisiin suomalainen työttömyysturva, yleinen asumistuki, toimeentulotuki ja kotihoidontuki. Lisäksi muutettaisiin varhaiskasvatusmaksun määräytymistä.

Sekä OECD että useammat puolueet ovat muuttaneet Britannian Universal Credit -mallia pohjoismaisempaan suuntaan ja esimerkiksi suomalaisten etuuksien taso on pidetty OECD:n ehdotuksessa ennallaan. Alla lueteltujen erojen osalta OECD:n malli ja Britannian yleistuki ovat kuitenkin yhteneväiset. Kaikkien puolueiden mallit eivät sen sijaan sisällä kaikkia ominaisuuksia ja vastaavasti puolueiden malleissa on omia lisäosiaan. Alla olevat viisi erottelua voivat kuitenkin auttaa myös hahmottamaan puolueiden ehdotuksissa olevia eroja.

Ero 1: Yleistuki yhdistää etuuksia

Syyperusteisessa sosiaaliturvassa ihmiselle maksetaan etuutta hänen elämäntilanteensa perusteella: opiskelija saa opintotukea ja työtön työttömyysturvaa. Syyperusteisuus tarkoittaa yleensä enemmän selvittelyä ja byrokratiaa, mutta toisaalta myös korkeampaa etuustasoa suhteessa etuusjärjestelmän kustannuksiin.

Yleistuki yhdistäisi useampia etuuksia, kuten työttömyysturvan ja asumistuen, mutta ei luovu täysin syyperusteisuudesta. Esimerkiksi opiskelijat puuttuvat mallista sekä Britanniassa että OECD:n ehdotuksessa. Etuuden taso voisi myös vaihdella syyperusteisesti.

Suomessa on syyperusteinen sosiaaliturva. Kaikkien etuuksien saamisedellytykset on melko tarkkaan määritelty eikä minkäänlaista yleistä kaikille maksettavaa etuutta ole.

Koska etuuden taso ja oikeus etuuteen voivat vaihdella elämäntilanteen mukaan myös yleistuen kohdalla, viranomaisen olisi edelleen selvitettävä esimerkiksi henkilön perhe- ja asumistilannetta ja aktiivisuutta. Byrokratiasta ei päästäisi siis mallissa täysin eroon. Etuusjärjestelmä voisi kuitenkin olla helpommin ymmärrettävä ja useampaa etuutta saavien etuuden hakeminen voisi helpottua. (Sivuhuomautuksena on kuitenkin todettava, että yleistuki ei automaattisesti tarkoita helposti ymmärrettävää mallia. Britannian etuusjärjestelmä vaikuttaa edelleen kaikkea muuta kuin yksinkertaiselta.)

Ero 2: Yleistukea voidaan maksaa kokoaikatyössä oleville

Yleistuki voidaan maksaa sekä työttömille että pienipalkkaisessa kokoaikatyössä oleville. OECD:n mallissa tukeen sisältyisi lisäosa pienten lasten vanhemmille korvaamaan lastenhoidon kustannuksia ja varhaiskasvatuksesta perittäisiin tasasuuruinen maksu.

Suomessakin yleistä asumistukea ja toimeentulotukea voidaan maksaa myös pienipalkkaisessa kokoaikatyössä oleville, joten näiltä osin muutosta ei tulisi. Työttömyysturvaa ei sen sijaan makseta kokoaikatyön ajalta. Myös kotihoidontuen yleensä käytännössä menettää työhön menon yhteydessä, kun lapsi menee varhaiskasvatukseen. Lisäksi hoidosta peritään varhaiskasvatusmaksu, jonka suuruus vaihtelee tulojen mukaan.

Mahdollisuus saada yleistukea kokoaikatyön ajalta parantaisi työn kannattavuutta pienituloisten lapsiperheiden kohdalla, sillä vanhempi ei menettäisi yleistukea lapsen mennessä hoitoon ja korkeammat tulot eivät nostaisi varhaiskasvatusmaksua. Lastenhoidon kustannuksista maksettava lisäosa kompensoisi pienituloisten kohdalla tasasuuruista ja siten heidän kohdallaan nykyistä kalliimpaa varhaiskasvatusmaksua. Lisäksi yleistuki parantaisi työn kannattavuutta niiden työttömien kohdalla, joilla on mahdollisuus pienipalkkaiseen kokoaikatyöhön. Työttömyysturvaa saavien osalta tilanne helpottuisi myös sitä kautta, että työaikaa ei tarvitsisi enää selvittää hakemusten yhteydessä.

Ero 3: Yleistuki on vastikkeellista

Yleistuki on vastikkeellinen etuus, joka edellyttää esimerkiksi, että henkilö ottaa vastaan työtä tai koulutusta. Britanniassa etuuden voi menettää laiminlyönnin seurauksena enintään kolmeksi vuodeksi. OECD:n malli ei ota kantaa siihen, mikä seuraus velvoitteiden laiminlyönnistä seuraisi.

Suomessa työttömyysturva on vastikkeellinen etuus, jonka voi menettää määräajaksi tai toistaiseksi, jos henkilö ei edistä työllistymismahdollisuuksiaan tai kieltäytyy tai irtisanoutuu työstä. Toimeentulotuki on osin vastikkeellinen ja sitä voidaan leikata samankaltaisin perustein, kuin työttömyysturva evätään. Asumistuki ja kotihoidon tuki sen sijaan ovat vastikkeettomia etuuksia.

Toimeentulotuen, asumistuen ja kotihoidontuen myötä yleistuki voisi kasvattaa sosiaaliturvan vastikkeellisuutta merkittävästi. Muutoksen vaikutus riippuisi tosin siitä, seuraisiko velvoitteiden laiminlyönnistä leikkaus vai etuuden menetys. Koska Suomessa taataan perustuslaissakin oikeus välttämättömään toimeentuloon, voisi ajatella, että etuuden menetys ei tulisi kyseeseen. Vastikkeellisuuden kasvattaminen ei muuttaisi nykyjärjestelmää merkittävästi, jos laiminlyönnin seurauksena olisi leikkaus, joka vastaa vaikutukseltaan nykyistä työttömyysturvan menetystä ja toimeentulotuen leikkausta.

Ero 4: Yleistuessa on yhtenäinen, mutta osin korkeampi vähenemisaste

Etuuden vähenemisasteella tarkoitetaan osuutta, jolla tulot vähentävät etuutta. Jos vähenemisaste on 100 %, jokainen palkkaeuro vähentää etuutta eurolla ja henkilön kokonaistulot eivät nouse. Jos taas vähenemisaste on 50 %, palkkaeuro vähentää etuutta 50 sentillä. Mitä pienempi vähenemisaste on, sitä kannustavampi on järjestelmä.

Yleistuen vähenemisaste on Britanniassa 63 % eli palkkapunta vähentää etuutta 63 pencellä. Jos henkilöllä on lapsia tai alentunut työkyky, työtuloon on lisäksi 198 tai 409 punnan suojaosa, jonka alittavat tulot eivät vaikuta etuuteen. OECD:n mallissa vähenemisaste on 65 % ja suojaosaa ei ole.

Suomessa työttömyysturva toimii samalla tavalla, mutta Suomen järjestelmä on jonkin verran kannustavampi, sillä vähenemisaste on vain 50 % ja käytössä on 300 euron suojaosa. Asumistuessa vähenemisaste on tätäkin matalampi, noin 34 %. Toimeentulotuessa on 150 euron suojaosa työtuloille, mutta tämän ylittävät tulot vähentävät pääsääntöisesti toimeentulotukea täytenä. Palkka ei siis kasvata henkilön tuloja yli 150 eurolla, ellei palkka ole itsessään suurempi kuin toimeentulotuki.

Toimeentulotuki muuttuisi vähenemisasteen osalta uudessa mallissa kannustavammaksi, työttömyysturva ja asumistuki taas vähemmän kannustaviksi.

Ero 5: Yleistuki on verovapaata tuloa ja huomioi nettotulot

Britanniassa yleistuesta ei makseta veroa ja myös OECD:n mallissa etuus on verovapaa. Lisäksi tulot vaikuttavat etuuteen nettomääräisinä.

Suomessa työttömyysturvaan ja asumistukeen vaikuttavat bruttotulot. Toimeentulotukeen vaikuttavat nettotulot.

Etuuden verovapaus ja tulojen nettomääräinen vaikutus lisäsivät työn vastaanottamisen kannustavuutta ja järjestelmän selkeyttä suhteessa nykytilanteeseen.

Yhteenveto: Vähän uutta, vähän vanhaa

Yleistuki näyttäytyy jonkinlaisena kompromissina nykyisen suomalaisen järjestelmän ja perustulon välillä. Perustuloajattelusta on omaksuttu mahdollisuus saada etuutta työnteon ajalta ja yksinkertaisuus niin etuuslajien, yhtenäisen vähenemisasteen kuin verotuksenkin osalta.

Nykyjärjestelmää sen sijaan muistuttavat jonkinasteinen syyperusteisuus ja eri elämäntilanteissa olevien henkilöiden huomioiminen sekä OECD:n kohdalla korkeampi etuustaso.

Molemmille malleille uutta on vastikkeellisuuden laajentaminen lähes koko työikäisten perusturvaetuuksien kenttään. Tämän vaikutus tosin riippuu siitä, millainen seuraus velvoitteiden laiminlyönnistä seuraisi. Seurausjärjestelmä lienee mahdollista rakentaa niin, että vaikutus on nykyjärjestelmää vastaava. Tällöin uuden mallin parempi kannustavuus perustuisi

  • yksinkertaisuuteen
  • kotihoidontuen osalta mahdollisuuteen saada etuutta pienipalkkaisen työn ajalta ja progression poistamiseen varhaiskasvatusmaksusta
  • työttömyysturvan osalta mahdollisuuteen saada etuutta pienipalkkaisen kokoaikatyön ajalta
  • toimeentulotuen osalta edullisempaan vähenemisasteeseen
  • kannustavampaan ja yksinkertaisempaan verotukseen.

Kannustavuutta laskeva piirre olisi työttömyysturvan ja asumistuen epäedullisempi vähenemisaste.

Sosiaaliturvan uudistaminen noussee laajasti julkiseen keskusteluun viimeistään kevään eduskuntavaalien alla. Lähes kaikki puolueet kannattavat jonkinlaista järjestelmän yksinkertaistamista ja kannustavuuden lisäämistä. Vähintään perusturvan yhdistämisestä näyttää olevan melko laaja yksimielisyys läpi puoluekentän. Nähtäväksi jää, kuinka laaja uudistus on lopulta tiedossa ja missä etuusjärjestelmän osissa nähdään suurin kehittämisen tarve. Yhteensovitettavaa linjanvedoissa on varmasti ainakin suhteessa siihen, haetaanko kannustavuutta edullisilla vähenemisasteilla ja suojaosilla vai laajalla vastikkeellisuudella.

 

Väärinkäsityksiäni OECD:n mallista on oikonut Johtava taloustutkija Signe Jauhiainen Kelasta. Vastuu tekstistä ja tulkinnoista on kuitenkin omani.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää samasta aiheesta