Opiskelu osaksi työllistymistä

Työelämän muutokset ja korkeat työttömyysluvut ovat pakottaneet pohtimaan uudestaan työttömän ja opiskelijan määritelmiä. Työelämässä on yhä vähemmän töitä, joita pystyy tekemään ilman jatkuvaa kouluttautumista ja uuden oppimista. Aikaisemmin luotettiin korkeatasoiseen pohjakoulutukseen, jota täydennettiin työssä oppimalla. Kilpailu työpaikoista ja korkea työttömyys ovat siirtäneet keskustelun siihen, miten työnhakijoiden taitoja päivitetään ja täydennetään työelämän tarpeisiin sopiviksi.

Periaatteessa opiskelu ja työ ovat sulkeneet toisensa pois. On tulkittu, ettei työtön voi samanaikaisesti opiskella. Käytännössä vuosikymmeniä on ollut toisin. Opiskelijat ovat olleet merkittävä osa työvoimaa, ja yliopistojen nurinoista päätellen opiskelija usein ennemmin harrastaa opiskelua työnteon ohella.

Opiskelijoille työskentely on ollut välttämätöntä opintotuen pienuuden vuoksi. Toisaalta työnteon ja opiskelun on katsottu tukevan toisiaan. Nopeasti tutkinnon suorittanut opiskelija ilman työelämäkokemusta on jäänyt usein valintatilanteessa ilman työtä, kun työkokemusta kerännyt opiskelukaveri on saanut työpaikan. Mitä harvemmin tutkinto takaa varman työpaikan, sitä enemmän opiskelijat hakevat ennen valmistumistaan cv-merkintöjä työelämästä.

Onkin nurinkurista ajatella, että työelämään tultaessa opiskelu olisi automaattisesti suljettava pois. Työelämä vaatii tänä päivänä kykyä oppia jatkuvasti uutta ja työntekijän on oltava valmis suoriutumaan uusista työtehtävistä nopeasti. Valistunut työnantaja huolehtii työntekijöidensä osaamisen tasosta kouluttamalla heitä. Uuden oppiminen on tänään osa normaalia työelämää.

Työelämä vaatii joustamista ja muutoskykyä, joten samoin on toimittava myös ajan töiden välissä. Työttömyysaika on pystyttävä käyttämään mahdollisimman hyvin hyödyksi. Turhat taloudelliset esteet opiskelulle ja uuden työuran etsimiselle on poistettava. Tähän suuntaan ollaan vihdoin menossa.

Toistaiseksi työttömän ei oleteta yksin tietävän, millaista osaamista hän kaipaa työllistyäkseen. Omaehtoinen opiskelu voi kuitenkin olla päätoimista ja sen kuuluukin johtaa tutkintoon. Työttömän on myös saatava opintonsa osaksi työllistymissuunnitelmaa, jolloin opiskelusta työttömyysetuudella tekee päätöksen TE-toimisto. TE-toimisto arvioi muun muassa, onko opiskelusta aitoa etua työllistymiselle. Omaehtoinen opiskelu ei myöskään ole vaihtoehtona ennen kuin työtön on vähintään 25-vuotias.  Tätä nuorempien on opiskeltava edelleen työttömyysetuutta selkeästi alhaisemmalla opintotuella tai opintolainalla.

Työelämän tarpeisiin pyritään vastaamaan erilaisilla muuntokoulutusohjelmilla, joita on mm. Oulun yliopiston koulutusohjelma rakennustekniikan alalla tai ICT-alalla. Esimerkiksi korkeakoulusta valmistunut voi saada aiempien opintojen hyväksymisen jälkeen pätevyyden uudella alalla parissa–kolmessa vuodessa. Opiskelut voidaan suorittaa osana työllistymissuunnitelmaa työttömyyspäivärahalla ja opintojen päätteeksi on tieto lähes varmasta työllistymisestä.

Työelämän ja opiskelujen rajapintaa koetellaan myös rekrytointikoulutuksissa, joista suurimmat ovat tällä hetkellä käynnissä Uudenkaupungin autotehtaalla. Rekrytointikoulutus on useimmiten työnantajan kokonaan kustantamaa koulutusta, jonka jälkeen osalle tai kaikille koulutuksen läpäisseille on luvassa työpaikka. Jos TE-toimisto hyväksyy rekrytointikoulutuksen osaksi työllistymissuunnitelmaa, on sen ajalta mahdollista saada korotettua työttömyyskorvausta. Sen lisäksi osallistujalla on mahdollisuus saada koulutuksen ajalta liikkuvuusavustusta, jos hän muuttaa kauempaa työn perässä. Liikkuvuusavustusta ei peritä takaisin, vaikkei avustuksen saaja rekrytointikoulutuksen jälkeen saisikaan työtä.

Myönnytyksenä työttömänä opiskelulle hallitus valmistelee lakimuutosta, jonka jälkeen mahdollista olisi opiskella enintään puolen vuoden ajan ammatillisia valmiuksia antavia tai yritystoimintaa tukevia opintoja työttömyyspäivärahaa menettämättä ilman, että TE-toimisto arvioi yksilöllistä koulutustarvetta omaehtoisen opiskelun tapaan. Erona omaehtoiseen opiskeluun työttömyysetuutta ei maksettaisi korotettuna.

Työttömyys on nähtävä yhä enemmän vaiheena, jossa ihminen voi täydentää osaamistaan siirtyäkseen takaisin työelämään. Työttömyysturvaa ja koulutuspolkuja on kehitettävä yhtä matkaa, siten että opiskelu ilman kestämätöntä taloudellista menetystä on mahdollista.

Lisätietoja:

Esimerkki rekrytointikoulutuksesta: http://toimistot.te-palvelut.fi/pohjois-pohjanmaa/tyonhakijalle/-/journal_content/56/244938/20098055?p_p_auth=CnNcqD3O

Muuntokoulutuksesta:

http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/osaavan-tyovoiman-saatavuutta-turvataan-uusilla-10-miljoonan-euron-muuntokoulutuksilla

http://www.rakennusteollisuus.fi/INFRA/Jasenpalvelu/Jasentiedotteet-kansio/2017/infratyonjohdon-muuntokoulutus-vuonna-2018/

http://www.oulu.fi/yliopisto/node/50196

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää samasta aiheesta