Selkeitä parannuksia liikkuvuusavustukseen

Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa henkilölle, joka työttömänä ottaa vastaan työn pitkän työmatkan päästä kotoa tai muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Tämä kokoaikatyössä keskimäärin 1400 euron suuruinen palkan päälle maksettava avustus on ollut saatavilla vuoden 2017 alusta lähtien, mutta sitä on toistaiseksi hyödynnetty melko vähän.

Liikkuvuusavustuksen saamisen ehtona on, että työtön työnhakija ottaa vastaan vähintään kahden kuukauden mittaisen työn, jossa päivittäinen edestakainen matka-aika on vähintään kolme tuntia ja osa-aikatyössä vähintään kaksi tuntia. Mahdollinen meneillään oleva karenssi- tai omavastuuaika ei estä liikkuvuusavustuksen saamista, sen sijaan työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellinen etuus estää etuuden saamisen. Avustuksen määrä vuonna 2018 on 32,40 euroa päivässä (keskimäärin 700 euroa kuukaudessa) ja sitä voi saada korkeintaan kahden kuukauden ajan, jos työn kesto on vähintään neljä kuukautta. Toisin kuin muita etuuksia, liikkuvuusavustusta ei vielä vuonna 2017 voinut hakea takautuvasti, eli avustusta oli haettava aina ennen työn alkamista.

Työttömyyskassat maksoivat liikkuvuusavustusta vuonna 2017 Finanssivalvonnan käsittelytilaston mukaan runsaalle 1600 henkilölle. Työttömyyskassoille tehtiin marraskuussa kysely siitä, miksi hakemuksia on jouduttu kuluneen vuoden aikana hylkäämään. Kysely osoitti sen, että liikkuvuusavustusta koskeneita hakemuksia on hylätty eniten sillä perusteella, ettei avustusta ole haettu ennen työsuhteen alkamista. Sen perusteella oli hylätty 22 prosenttia eli yli viidesosa hakemuksista. 18 % hakemuksista oli hylätty, koska kolmen tunnin työmatkaedellytys ei ollut täyttynyt kokoaikatyössä ja 16 %, koska henkilö ei ollut ollut ansiopäivärahaan oikeutettu ennen työn alkamista. Kyselyyn vastasi 19 työttömyyskassaa, jotka olivat antaneet tammi-syyskuussa yhteensä 369 hylkäävää päätöstä.

Kassoille tehdyn kyselyn tulokset osoittavat sen, ettei liikkuvuusavustus ole vielä kovin tunnettu etuus. Suuri osa hakijoista ei ole tiennyt avustuksen oikeaa hakutapaa ja sen saamisen perusteita.

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleet lakimuutokset sekä tietoisuuden lisääminen liikkuvuusavustuksen olemassaolosta omalta osaltaan kasvattanevat avustuksen saajien määrää. Avustuksen hakemistapaan, saamisen ehtoihin ja määrään tuli vuoden alussa selkeitä parannuksia.

Liikkuvuusavustusta voi edellisvuodesta poiketen hakea nyt myös takautuvasti kolmen kuukauden kuluessa työn alkamisesta. Takautuva hakeminen helpottaa liikkuvuusavustuksen myöntämistä huomattavasti, sillä aiemman menettelyn mukainen hakutapa ei ole ollut kovinkaan hyvin hakijoiden tiedossa, minkä vuoksi huomattava osa hakemuksista on jouduttu työttömyyskassoissa hylkäämään.

Nyt avustukseen voidaan lisäksi maksaa lapsikorotus, jos hakijalla on huollettavana alaikäisiä lapsia ja avustusta saa korotettuna, jos työpaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta. Lapsikorotus on samansuuruinen kuin työttömyysetuuden saajilla eli riippuen lasten määrästä 5,23–9,90 euroa päivässä. Erityisen pitkien työmatkojen perusteella maksettava korotusosa on peruspäivärahan korotusosan suuruinen, 4,74 euroa päivässä.

Liikkuvuusavustus on voitu vuoden 2018 alusta myöntää myös työhön, jonka työaika on alle 18 tuntia viikossa. Vielä viime vuonna lain mukaan viikoittaisen työajan tuli olla vähintään 18 tuntia, jotta liikkuvuusavustus voitiin myöntää. Muutos helpottaa työn vastaanottamista esimerkiksi opetustyössä, johon 18 tunnin viikkotyöajan raja ei sovellu.

Tekstin tiedot perustuvat hallituksen esitykseen (HE 121/2017), Finanssivalvonnan kassoilta keräämiin käsittelyaikatilastoihin sekä työttömyyskassoille tehtyyn kyselyyn liikkuvuusavustuksen hylkyperusteista (kysely lähetettiin kaikille palkansaaja- ja yrittäjäkassoille, joita kyselyn ajankohtana oli yhteensä 28).

 

Liikkuvuusavustus (Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö)

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lisää samasta aiheesta